keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Jotain helvetin taidetta.


Siitäpä taas. Taiteesta ja sen kuvaamisesta. 
Tylsämielinen, apinain sukua.


Siellä se heiluu. Huutaa. Kierii. Sottaa. Mitä ihmettä se edes tekee?
Muusikot heiluvat alueella. Sillä lavalla. Kun nähnyt, osaa aavistaa. 



Kun ei tiedä mitä on tulossa. Yleisö, ehkä esiintyjäkään. 
Rupea siinä arpomaan. Vielä oikein pyydetty.  


Millä ajatuksella sitten? 
Dokumentoin. Mitä? 


Jos ottaisin vaan kuvia. Tulkinta, tunne. Ei juonta, ei ratkaisua. 
Ei tule toista. Ei kenelläkään ole kuin tämä.



 Ylhäältä alas:
Maagillinen teatteri, yleisöä.
Sigtryggur B. Sigmarsson
Mikko Gromov
Wisa K.
He liping
Kyeong Hwa

Musiikkina Gil Scott-Heron.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti